on tämä omituista. joutuu kaupasta ostamaa oikein erityisen isoja vaatteita, ettei housujen reuna painaisi tuota pullottavaa vyötärön paikkeilla majailevaan pullottusta. lisäksi sitä on ihan ristiriitaisia ajatuksia koko pullotuksesta. toisaalta niin ihanaa kun tietää mikä siellä oikeiin kasvaa. toisaalta vatsa oli mielestäni parhaimpia puoliani, se oli oikeasti timmi ja hyvän näköinen, kun nyt se on sellainen hieman pyöristynyt. siitä ei kuitenkaan voi vielä päätellä muuta kuin että olen lihonnut. huomaan koko ajan valittelevan ulkonäköäni miehellekin. hän todellä urheasti edelleen jaksaa kertoa kuinka kaunis olen pyöreän vatsani kanssa. tosin sitä on aina vähän vaikea uskoa, mutta ihanaa kun hän kuitenkin yrittää :)